Mulla on ollu nii paljon töitä ja en oo oikeen keksiny mitään järkevää kirjoitettavaa, mut nyt haluan ottaa kantaa yhteen asiaan mikä on ollu sanomalehtien sivuilla.
Tämä asia koskee asiakaspalvelua.
Tosiaan nyt on keskusteltu asiaa eri näkökulmista ja nyt aijon antaa omani.
Kaikista ei ole kertakaikkiaan asiakaspalvelu työhön. Mielestäni tämä työ on aika raskasta henkisesti. Meinaa vaikka asiakas on hankala ja mielestään oikeassa nii asiakaspalvelian on pakko hymyillä ja käsiteltävä asiakasta tyynesti. Mun mielestä asia on tosi yksin kertainen. Asiakas maksaa mun palkan ja pomo on vain välikäsi joka välittää palkan työntekijän tilille. Itse olen todella sosiaalinen ja nautin asiakaspalvelu työstä. Toki on mullakin päiviä jolloin en jaksaisi nousta sängystä ja ihmisten kanssa keskustelu ei nappaa, mut silti nousen sängystä ja menen työihin unohtaen väsymyksen. Kun astun työpaikalleni nii oma henkilökohtainen elämä jää kotiin.
Näin asia vain menee. Ja sen takia kaikista ei ole tähän työhön. Tottakai Asiakaspalvelija osaa olla ilkeä ja tyly asiakasta kohtaan. Näin ei saisi asia kuitenkaan olla. Vaikka kuinka näistä asioista keskustellaan ja nostetaan esille niin mielestäni tämä asia ei ole muuttunut.
Tämä on minun kantani mikä on sinun?
Laitan vielä lopuksi pari kuvaa työpaikaltani ja muitakin kuvia:)
Tiiätkö, mä en osaisi sua kuvitella yhtään semmoiseen työhön jossa et pääsisi yhtään oleen asiakkaan kanssa tekemisissä !
VastaaPoistaVoisin vaikka vannoa et tuo työ sopii sulle kuin nakutettu ! :)
Välillähän tulee vastaan näitä elämäänsä niin kyllästyneitä kaupan kassoja sun muita, mun henkilökohtainen mielipide on näin aika karkeasti sanottuna että niille ihmisille asiakaspalvelu työ ei ole se oikea vaihtoehto. Just noin kuin sanoitkin, jokaisella on tottakai myös se oma henkilökohtainen elämä työn ulkopuolella. Mutta ne murheet, väsymys jne ei saa näkyä työssä ja näin kostautua asiakkaille.
Monet ihanat asiakaspalvelutyötä tekevät ihmiset, on se sitten kaupan kassa, ravintolatarjoilija, tai yli-innokas esittelijäkampaajataimikätahansa on hiton monet kerrat pelastaneet mun päivän ihan vain olemalla pirtsakkaalla " hei, miten voin auttaa "- asenteella. Siinä itse asiakkaallakin nopeasti unohtuu se väsymys tai huono päivä tai mikä tahansa :)
Plus just ne (/te!) pirtsakkaat myy parhaiten ja saa mut toisinaan sortuu " toiseen kakkupalaan " :D
Toki myös on tapauksia kun se ylipirtsakkuus menee todella yli ! Just semmoiseksi nuoleskelevaksi, ällöttäväksi, ehkä jopa epätoivoiseksi "osta multa pliis jotain"- vikinäksi jolloin todella tulee äkkilähtö liikkeestä :D
Ps. Oot aina vaan niin kaunis <3
Mä oon samaa mieltä! Ei saa olla yli innokas vaan pitemminkin reipas! Ihmisten pitäis miettiä että onko sopiva tähän työhön. Ei pitäis ottaa sitä asennetta et ihan tää työ on pyllystä. Siinä vaiheessa pitää miettii uudestaan onko tuohon työhön sopiva.
VastaaPoistaVoi kiitos johku!! itsekkin olet kaunis ja ihania kuvia olit laittanut venkusta blogiisi!(:<3