Koulusta töihin

Eilen löhöilin sohval ja katoin kelloa. Pitäis mennä nukkuu et jaksaa herää aikasin ja lähtee töihin. Aloin muistelee koulu aikoja ja sit tajusin et enks kuus tulee  täytee kun sain 13 vuotisen koulu "urani" päätökseen. Mulle tuli haikee olo. Jos oli huonovointinen ja kipeä nii riitti et soitti kouluun ja ilmoitti asiasta. Nykyään jos olo tuntuu kipeältä ja kuume mittari näyttää vaan 37,3 nii ei voi lähteä hakemaan saikkua tai soittaa töihi ja sanoa: musta tuntuu että oon tulossa kipeeks ja en jaksa tulla töihin. Ei se vaan mene niin. Ainakaan mun kohalta. Mulla täytyy olla oikeasti kuumetta ja paha flunssa ennenku suostun jäämään kotiin.
Koulussa muutenki pysty laiskottelemaan ja lähtee tauvolle milloin huvitti, tai oikeestaa sitä mukaan missä vaiheessa työt on.
Ei töissä voi vaa jättää kassa ja sanoo pomolle hei mä nyt meen istuu ja lukee lehtee.
Mulla on ikävä kyllä opiskelua, mutta oon niin tottunut rahan tuloon et en vois jättää töitäkään. Koulussa on ihan erilainen tressi ku töissä.
Nyt mua vähän naurattaaki se että mulla oli hirvee kiire valmistuu ja päästä vakituisee työhön. Pääsin töihin kun olin tokalla luokalla amikses. Silloin mietin et oon niin aikuinen ku oon töissä opiskelun ohella. No viimeks vietin kesä lomaa amiksen ekalla. Viimeset kaks kesää oon ollu vaa töissä. Huoman kyllä sen että en oo saanu piitkää piitkää aikaa lomailla kunnolla! Joten älkää ajatelko et äkkii pitää opiskella ja sit lähtee töihin mussun mussun. Tuun tekee töitä melkee koko loppu elämäni ja nyt kaduttaa että en nauttinu kunnolla opiskelusta! Nauttikaa ja eläkää:)